Vizma Belševica, Bille ja nuoruus

Latvian kirjallisuuden klassikko

Toinen maailmansota repii Eurooppaa. Latvian miehittäneet saksalaiset perääntyvät neuvostojoukkojen tieltä. Lapset ihmettelevät taas kerran aikuisten puheita ja puhumattomuutta, eivät tiedä, ovatko ajat nyt paremmat vai huonommat, ja miksi kadunnimiä taas muutetaan.

Bille on vähän kuin Vihervaaran Anna: laiha, pisamainen ja rumaksi moitittu, ei vähiten omasta mielestään, mutta hänellä on vahva oikeudentunto. Hänen sisukkuutensa on ihailtavaa, mutta hän antaa itselleen myös luvan väsyä ja uppoutua kirjojen maailmaan. Näissä tytöissä on jotain universaalia, mihin moni lukija voi samastua.

Bille kasvaa nuoreksi naiseksi, saa opiskellakin, mutta onko nuoruus sittenkin aika ylimainostettu asia?

Vizma Belševican (1931–2005) osittain tosipohjainen, klassikoksi noussut Bille-trilogia ilmestyi 1990-luvulla, kun Latvia oli saanut itsenäisyytensä takaisin. BILLE JA NUORUUS on sen päätösosa.